|
Norbert Dauben luoennosta 9.10.2004 koonnut Kirsi Karlamaa artikkeli julkaisti Dobermann lehdessä 5/2004 Norbert Daube toimii Saksan dobermannyhdistyksen (DV) jalostusvastaavana ja ollut dobermannyhdistyksen jäsenenä viimeiset 33 vuotta. Daube on jatkanut isänsä aloittamaa jalostustyötä dobermannien parissa. Daube on vieraillut Suomessa viimeksi 7 vuotta sitten erikoisnäyttelyn tuomarina.Hotelli Vantaan luentokabinettiin oli sunnuntaiaamuna kokoontunut harva, mutta kiinnostunut joukko suomalaisia kasvattajia, harrastajia ja jalostustoimikunnan jäseniä. Dauben alustus Dobermanni on saksalainen
rotu, joka on jalostettu useammasta eri rodusta. Dobermanni on ollut aikojen
alussa melko terve rotu. Jalostuksen edetessä rotu on muuttunut ja
rotuun on tullut terveydellisiä ongelmia kuten mahalaukun kiertymät
ja sydänviat. Dobermannilla alkoi ilmetä sydänvikoja 90-luvun
alussa ja mahalaukun kiertymiä noin 20-25 vuotta sitten. Mahalaukun
kiertymät ovat tyypillisiä suurille roduille, joilla on syvä
rintakehä kuten tanskandogeille, vinttikoirille ja dobermanneille.
Kysymyksiä ja vastauksia Millä tavalla Saksassa silmäsairausprosentti on saatu alhaiseksi? (alle 3%) Sakassa silmätarkastus
on pakollinen vain jalostustarkastukseen osallistuville (Körung).
Vuosittain Körungiin osallistuu noin 30 koiraa, jotka tarkastetaan
silmien osalta. Myös vapaaehtoisen määrä on lisääntynyt
(noin 40-50 kpl vuodessa), mutta tarkastettujen kokonaismäärä
on kuitenkin pieni verrattuna esim. vuotuisiin ZTP-käynteihin, Daube
toteaa.
Daube pohtiikin tässä
kohtaa, että silmien osalta Saksassa eletään ehkä vielä
ns. ylimenokautta, eli silmätarkastuspakko Körungiin tuli vasta
6 vuotta sitten. Lonkkatarkastuksienkin osalta elettiin siirtymävaihetta
eli HD 3 sallittiin jonkin aikaa jalostukseen.
Miten Sakassa kerättyjä sydäntutkimustuloksia on käsitelty / tullaan käsittelemään? Saksassa sydänsairauteen
on menehtynyt viime aikoina nuoria koiria (3-5 vuotiaita) ilman varoitusta
ja Daube pitääkin sydänsairautta myös eurooppalaisena
ongelmana.
Sydänsairautta tutkitaan
tällä hetkellä mm. Ranskassa, Ruotsissa, Suomessa ja USA:ssa.
Tietojen yhtenäistämisen kannalta olisi tärkeää,
että Saksan Kennelliiton asiantuntijat keskustelisivat mm. yhdessä
PEVISA komission ja eri rotujärjestöjen edustajien kanssa siitä
mitä tutkitaan ja missä iässä tutkimus tulisi koiralle
tehdä. Daube kertoo Saksan Dobermannyhdistyksen tekevän oman
linjauksensa marraskuun jälkeen mm. siitä tulisiko kaikki ZTP:hen
osallistuvat koirat testata sydänsairauden osalta. Saksassa
ZTP:hen osallistuva koira on iältään keskimäärin
1.5 3 vuotias. Dauben mielestä ei riitä, että koira
testataan sydänsairauden osalta 14-15 kk vanhana, vaan ehkä 2-,4-
ja 6-vuotiaana ikäkysymys onkin yksi monista kysymyksistä,
joihin DV tulee ottamaan kantaa.
Daubelta tiedustellaan myös Saksan tilannetta v.Willebrandin (verenvuotataipumus) suhteen. Tähän Daube toteaa, että Saksassa v.Willebrand-testaus perustuu vapaaehtoisuuteen ja suurta tietomäärää ko. sairaudesta ei ole. Vapaaehtoisuuteen perustuva tutkimuspohja on joidenkin sairauksien osalta ihan hyvä asia. Kasvattajia tulisi kannustaa tutkimuksiin, sillä tieto on tärkeämpää kuin rajoitteet. Dobermannin luonne Daube on nähnyt dobermannin
luonteen kehitystä viimeiset 35 vuotta ja toteaakin hyvin painokkaasti,
että dobermannin luonne on lähtenyt paranemaan ZTP:n myötä.
Luonteen paranemisella Daube tarkoittaa mm. sitä että purematapaukset
näyttelyissä ovat selkeästi vähentyneet. Hänen
mielestään suojelukoe ei ole varsinaisesti parantanut luonnetta
niin paljon kuin ZTP. ZTP-testissä jokaiselle koiralle tehdään
samanlainen kuormitus. Tolppa osuutta Daube pitää koiralle hyvin
suurena ja voimakkaana rasituksena yksin jätetty koira, jonka taakse
tulee vieras ihminen painostavasti seisomaan, kokee suurta kuormitusta.
Miten ZTP-testiä tulisi parantaa? Daube toteaa, että ZTP:n luonnetta parantava vaikutus itse testissä on näkynyt koiran sumputuksessa ja tolpassa. Suojelukokeissa (IPO,VPG) kuormitus on samantyyppistä kuin ZTP:ssä. ZTP-testissä pitkän liikkeen jälkeen ohjaaja ei saa liikkua paikoiltaan vaan joutuu odottamaan kunnes vieras ihminen (tuomari) on kuormittanut koiraa. Saksassa on nähty jopa III-luokan koiria, jotka ovat suojeluosuudessa lähteneet kentältä, koska eivät ole kestäneet vieraan maalimiehen kuormitusta. Toiveena on, että ZTP:hen tuodaan nuoria koiria ja siksi mm. koirien ei tarvitse osata irrottaa tai olla tiukasti käskyn. Luennon kuuntelijoita kiinnostaa näkeekö tuomari sen onko testiin tuleva koira näyttely-vai käyttölinjainen? Tähän Daube vastaa: eroa ei välttämättä näe. Koiralla, jolla on mahtavat purut, saattaa olla hermopuutteita jne . Suurimmat erot näkyvät ulkomuodossa. Daube edelleen painottaa, että tuomarin täytyy tehdä testissä arvio koirasta 10 minuutissa. Arvostelu ei välttämättä kerro mitä koira on huomenna tai mitä se oli eilen. Yleisöstä kysytään onko Daube tutustunut muihin luonnetesteihin? Tähän Daube toteaa, että erilaisia luonnetestejä on paljon, mutta miten niistä saadut tulokset ovat käytettävissä ja verrattavissa? ZTP-testi puolestaan tehdään kaikkialla samoilla säännöillä ja eikä se ole liian helppo eikä yksinkertainen testi. ZTP:tä saavat arvostella vain siihen koulutetut tuomarit. Suojelukoe jalostusmittarina mitä mittaa, mitä ei ja mitä se jättää mittaamatta? Tähän Daube toteaa heti, etteivät suojelukokeen tulokset periydy. ZTP:ssä puolestaan pystytään testaamaan periytyviä luonteenominaisuuksia. Se, että yksittäisellä jalostuskoiralla on suojelutulos, ei suoranaisesti vielä kerro paljon. Sen sijaan käyttölinjaisilla koirilla, joilla esiintyy esim. 5 polvessa suojelutuloksia, ovat nämä suojeluun tarvittavat ominaisuudet linjoissa. Mitä ominaisuuksia suojelukoira sitten tarvitsee? Pärjätäkseen hyvin suojelussa koiralla täytyy olla hyvä hermorakenne ja hyvät vietit. Koulutuksesta Daube toteaa, että Saksassa on paljon ammattikouluttajia ja harjoitusmahdollisuudet ovat hyvät. Tottelevaisuus vaatii vain harjoittelua ja jäljen opettaminen on ohjaajan ahkeruudesta kiinni painottaa Daube lopuksi. Yleisesti Saksan tilanteesta Daube kertoo, että typistyskielto pudotti vuotuista rekisteröintimäärää noin puolella, ennen typistyskieltoa rekisteröitiin 1600-1800 kpl vuodessa, nyt enää noin 800 kpl vuodessa. Typistyskielto muutti myös ostajakuntaa, nyt dobermannia ostetaan yhä enemmän seurakoiraksi. Rekisteröintimäärän putoaminen näkyy myös vuotuisissa ZTP-testeissä. Vuosikausia tietyissä maakunnissa oli kaksi ZTP-testiä vuodessa ja joihin molempiin osallistui noin 15 koiraa kerralla. Nyt tilanne on pudonnut keskimäärin yhteen testiin maakunnassa ja siihen osallistuu keskimäärin 7-8 koiraa. Suomessa ZTP-testi perustuu vapaaehtoisuuteen ja Suomessa vain pientä määrää ZTP:ssä käyneitä uroksia käytetään jalostukseen. Daube kehoittaakin suomalaisia yksittäisiä koiranomistajia viemään koiransa ZTP-testiin, että he itsekin näkisivät koiransa ominaisuudet. Daube toteaa, että ZTP:stä arvostelu 1B tai 1A on varsin riittävä, kunhan suurin osa materiaalista sen vain läpäisisi.
|
Mika Myyry
© Kirsi Karlamaa
http://www.schutzhund.fi