Norbert Daube toimii Saksan dobermannyhdistyksen (DV) jalostusvastaavana ja ollut dobermannyhdistyksen jäsenenä viimeiset 33 vuotta. Daube on jatkanut isänsä aloittamaa jalostustyötä dobermannien parissa. Daube on vieraillut Suomessa viimeksi 7 vuotta sitten erikoisnäyttelyn tuomarina.Hotelli Vantaan luentokabinettiin oli sunnuntaiaamuna kokoontunut harva, mutta kiinnostunut joukko suomalaisia kasvattajia, harrastajia ja jalostustoimikunnan jäseniä.

Dauben alustus

Dobermanni on saksalainen rotu, joka on jalostettu useammasta eri rodusta. Dobermanni on ollut aikojen alussa melko terve rotu. Jalostuksen edetessä rotu on muuttunut ja rotuun on tullut terveydellisiä ongelmia kuten mahalaukun kiertymät ja sydänviat. Dobermannilla alkoi ilmetä sydänvikoja 90-luvun alussa ja mahalaukun kiertymiä noin 20-25 vuotta sitten. Mahalaukun kiertymät ovat tyypillisiä suurille roduille, joilla on syvä rintakehä kuten tanskandogeille, vinttikoirille ja dobermanneille. 
Saksassa sydänvikoja alkoi löytymään 90-luvun alussa. DV on kartoittanut ongelmaa Unser Dobermann lehdessä olleen kyselyn avulla. Kyselykaavakkeita palautettiin noin 100 kpl - vastauksista n. 90% tuli Saksassa, mutta myös Belgiasta, Suomesta ja USA:sta. Vastaajat olivat yksittäisiä koiranomistajia, kilpailijoita ja kasvattajia. Sydäntutkimusta tehdään keskitetysti Hannoverin Yliopistossa. Saksan dobermannyhdistys pyrkii tekemään yhteistyötä  Saksan Kennelliiton (VDH) kanssa. VDH kehittelee sydänsairauksien tutkimusohjelmaa yhdessä yliopiston asiantuntijoiden ja  VDH:n omien eläinlääkärien kanssa. Saksan kennelliiton tavoitteena on saada tutkimusohjelma valmiiksi jo marraskuussa 2004, jolloin se myös esitellään Saksan dobermannyhdistykselle. DV haluaa puuttua ilmenneisiin sydänongelmiin ja miettii mm. tällä hetkellä tulisiko koirille tehdä sydäntutkimus jo ennen ZTP-testiin osallistumista. 
Saksassa jalostustarkastusta (Körung) varten tarvitaan silmätarkastus. Saksassa Körungissa käyneiden koirien silmäsairausprosentti on alle 3%, samoin lonkkien kohdalla. Dauben mielestä tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena.

Kysymyksiä ja vastauksia

Millä tavalla Saksassa silmäsairausprosentti on saatu alhaiseksi? (alle 3%)

Sakassa silmätarkastus on pakollinen vain jalostustarkastukseen osallistuville (Körung). Vuosittain Körungiin osallistuu noin 30 koiraa, jotka tarkastetaan silmien osalta. Myös vapaaehtoisen määrä on lisääntynyt (noin 40-50 kpl vuodessa), mutta tarkastettujen kokonaismäärä on kuitenkin pieni verrattuna esim. vuotuisiin ZTP-käynteihin, Daube toteaa. 
Hollannissa on tehty pitkään silmätutkimusta ja siellä silmäsairausprosentti on noin 20%. Suomessa tarkastetaan vuosittain noin neljäsosa rekisteröintimäärästä (n.100 kpl) ja silmäsairausprosentti meillä on lähestymässä 20-30%:a. Sekä Saksassa että Suomessa silmätarkastuksen tekee erikoiseläinlääkäri ja käytetään samoja silmäpeilausmenetelmiä.
Suuri ero Suomen ja Saksan silmäsairausprosentissa johtuu siitä että, Suomessa 1 asteiseksi todetut silmäsairaat koirat todetaan Saksassa ja monissa muissa maissa terveiksi. Tähän kuitenkin Daube myöntää, ettei Saksassa terve ja PHTVL aste 1 tarkoita samaa asiaa, mutta 1 asteiseksi todettuja koiria ei ainakaan vielä tällä hetkellä poisteta jalostuksesta. Silmätarkastustulosta ei näe Körungin tulospapereista, mutta Daube tietää kertoa, että  terveitä on vuosittain suurin osa (PHTVL aste 0) ja jalostukseen sallittuja (PHTVL aste 1) noin 3-5 kpl. Silmätarkastusten määritteleminen joko terveeksi tai sairaaksi herätti yleisössä paljon keskustelua ja sen aiheuttamaa vaikutusta koiran tuonnissa esim. pentukaupassa.

Daube pohtiikin tässä kohtaa, että silmien osalta Saksassa eletään ehkä vielä ns. ylimenokautta, eli silmätarkastuspakko Körungiin tuli vasta 6 vuotta sitten. Lonkkatarkastuksienkin osalta elettiin siirtymävaihetta eli HD 3 sallittiin jonkin aikaa jalostukseen. 
Silmien osalta Daubelle esitettiinkin toivomus, että käytäntö yhtenäistettäisiin euroopanlaajuisesti ottamalla asia esille niissä maissa, jotka kuuluvat IDC:hen. Avainasemassa pidettiin myös eläinlääkäreille annettavaa koulutusta ja ohjeistusta silmäsairauden määrittelyssä.

Miten Sakassa kerättyjä sydäntutkimustuloksia on käsitelty / tullaan käsittelemään?

Saksassa sydänsairauteen on menehtynyt viime aikoina nuoria koiria (3-5 vuotiaita) ilman varoitusta ja Daube pitääkin sydänsairautta myös eurooppalaisena ongelmana.
Sydänsairaudesta tehtiin Saksassa erillinen kartoitus kuten alustuksessa mainittiin ja kyselyn tulokset käsitellään yhdessä Saksan Kennelliiton eläinlääkäreiden kanssa. Saksan Kennelliiton sydänsairauden tutkimusohjelmaan tulee kuulumaan myös muita rotuja dobermannin lisäksi. Sydäntutkimuksissa on sama ongelma kuin silmätutkimuksissa, sairauden määrittely ja luokitus on vaikeaa, Daube toteaa. Tutkimusmenetelmänä röntgenillä tai ultraamalla voidaan saada eri tulos ja täten onkin ensiarvoisen tärkeää millaiset ohjeet suunnataan eläinlääkäreille. Marraskuun Saksan Kennelliiton sydäntutkimusta käsittelevässä 
kokouksessa toivotaan myös tähän saatavan uutta yhtenäistä linjausta.

Sydänsairautta tutkitaan tällä hetkellä mm. Ranskassa, Ruotsissa, Suomessa ja USA:ssa. Tietojen yhtenäistämisen kannalta olisi tärkeää, että Saksan Kennelliiton asiantuntijat keskustelisivat mm. yhdessä PEVISA komission ja eri rotujärjestöjen edustajien kanssa siitä mitä tutkitaan ja missä iässä tutkimus tulisi koiralle tehdä. Daube kertoo Saksan Dobermannyhdistyksen tekevän oman linjauksensa marraskuun jälkeen mm. siitä tulisiko kaikki ZTP:hen osallistuvat koirat testata sydänsairauden osalta. Saksassa  ZTP:hen osallistuva koira on iältään keskimäärin 1.5 – 3 vuotias.  Dauben mielestä ei riitä, että koira testataan sydänsairauden osalta 14-15 kk vanhana, vaan ehkä 2-,4- ja 6-vuotiaana – ikäkysymys onkin yksi monista kysymyksistä, joihin DV tulee ottamaan kantaa.
Suomalaisille olisi tärkeää saada tietoonsa DVH:n ja DV:n asiantuntijoiden linjaukset ja päätökset, jotta voisimme soveltaa käytännön tasolla ohjeita täälläkin – Daube lupaakin toimittaa tietoa asiasta jatkossa.

Daubelta tiedustellaan myös Saksan tilannetta v.Willebrandin (verenvuotataipumus) suhteen. Tähän Daube toteaa, että Saksassa v.Willebrand-testaus perustuu vapaaehtoisuuteen ja suurta tietomäärää ko. sairaudesta ei ole. Vapaaehtoisuuteen perustuva tutkimuspohja on joidenkin sairauksien osalta ihan hyvä asia. Kasvattajia tulisi kannustaa tutkimuksiin, sillä tieto on tärkeämpää kuin rajoitteet.

Dobermannin luonne

Daube on nähnyt dobermannin luonteen kehitystä viimeiset 35 vuotta ja toteaakin hyvin painokkaasti, että dobermannin luonne on lähtenyt paranemaan ZTP:n myötä. Luonteen paranemisella Daube tarkoittaa mm. sitä että purematapaukset näyttelyissä ovat selkeästi vähentyneet. Hänen mielestään suojelukoe ei ole varsinaisesti parantanut luonnetta niin paljon kuin ZTP. ZTP-testissä jokaiselle koiralle tehdään samanlainen kuormitus. Tolppa osuutta Daube pitää koiralle hyvin suurena ja voimakkaana rasituksena – yksin jätetty koira, jonka taakse tulee vieras ihminen painostavasti seisomaan, kokee suurta kuormitusta.
Daube kertoo, että ZTP:n arvostelu alkaa jo heti siitä hetkestä, kun koira saapuu mitattavaksi kentälle. Arvostelussa ratkaisee kokonaisuus, ei niinkään yksittäiset osa-alueet. Daube kertoo, että jos jo mittaustilanteessa koira on epävarma, epävarmuus näkyy usein myös tolpassa ja suojeluosuuden pitkässä liikkeessä. Toisaalta hienosti puruosuuden suorittanut koira voi saada arvostelussa 1 B:n, koska sillä on saattanut olla ongelmia ja pelästymisiä esim. ryhmässä ja vielä kerran Daube muistuttaa, että kokonaisuus ratkaisee arvostelun.
 

Miten ZTP-testiä tulisi parantaa? Daube toteaa, että ZTP:n luonnetta parantava vaikutus itse testissä on näkynyt koiran sumputuksessa  ja tolpassa. Suojelukokeissa (IPO,VPG) kuormitus on samantyyppistä kuin ZTP:ssä. ZTP-testissä pitkän liikkeen jälkeen ohjaaja ei saa liikkua paikoiltaan vaan joutuu odottamaan kunnes vieras ihminen (tuomari) on kuormittanut koiraa. Saksassa on nähty jopa III-luokan koiria, jotka ovat suojeluosuudessa lähteneet kentältä, koska eivät ole kestäneet vieraan maalimiehen kuormitusta. Toiveena on, että ZTP:hen tuodaan nuoria koiria ja siksi mm. koirien ei tarvitse osata irrottaa tai olla tiukasti käskyn.

Luennon kuuntelijoita kiinnostaa näkeekö tuomari sen onko testiin tuleva koira näyttely-vai käyttölinjainen? Tähän Daube vastaa: ”eroa ei välttämättä näe”. Koiralla, jolla on mahtavat purut, saattaa olla hermopuutteita jne . Suurimmat erot näkyvät ulkomuodossa. Daube edelleen painottaa, että tuomarin täytyy tehdä testissä arvio koirasta 10 minuutissa. Arvostelu ei välttämättä kerro mitä koira on huomenna tai mitä se oli eilen. 

Yleisöstä kysytään onko Daube tutustunut muihin luonnetesteihin? Tähän Daube toteaa, että erilaisia luonnetestejä on paljon, mutta miten niistä saadut tulokset ovat käytettävissä ja verrattavissa? ZTP-testi puolestaan tehdään kaikkialla samoilla säännöillä ja eikä se ole liian helppo eikä yksinkertainen testi. ZTP:tä saavat arvostella vain siihen koulutetut tuomarit.

Suojelukoe jalostusmittarina – mitä mittaa, mitä ei ja mitä se jättää mittaamatta?

Tähän Daube toteaa heti, etteivät suojelukokeen tulokset periydy. ZTP:ssä puolestaan pystytään testaamaan periytyviä luonteenominaisuuksia. Se, että yksittäisellä jalostuskoiralla on suojelutulos, ei suoranaisesti vielä kerro paljon. Sen sijaan käyttölinjaisilla koirilla, joilla esiintyy esim. 5 polvessa suojelutuloksia, ovat nämä suojeluun tarvittavat ominaisuudet linjoissa. Mitä ominaisuuksia suojelukoira sitten tarvitsee? Pärjätäkseen hyvin suojelussa koiralla täytyy olla hyvä hermorakenne ja hyvät vietit. Koulutuksesta Daube toteaa, että Saksassa on paljon ammattikouluttajia ja harjoitusmahdollisuudet ovat hyvät. Tottelevaisuus vaatii vain harjoittelua ja jäljen opettaminen on ohjaajan ahkeruudesta kiinni painottaa Daube lopuksi.

Yleisesti Saksan tilanteesta Daube kertoo, että typistyskielto pudotti vuotuista rekisteröintimäärää noin puolella, ennen typistyskieltoa rekisteröitiin 1600-1800 kpl vuodessa, nyt enää noin 800 kpl vuodessa. Typistyskielto muutti myös ostajakuntaa, nyt dobermannia ostetaan yhä enemmän seurakoiraksi. Rekisteröintimäärän putoaminen näkyy myös vuotuisissa ZTP-testeissä. Vuosikausia tietyissä maakunnissa oli kaksi ZTP-testiä vuodessa ja joihin molempiin osallistui noin 15 koiraa kerralla. Nyt tilanne on pudonnut keskimäärin yhteen testiin maakunnassa ja siihen osallistuu keskimäärin 7-8 koiraa.

Suomessa ZTP-testi perustuu vapaaehtoisuuteen ja Suomessa vain pientä määrää ZTP:ssä käyneitä uroksia käytetään jalostukseen. Daube kehoittaakin suomalaisia yksittäisiä koiranomistajia viemään koiransa ZTP-testiin, että he itsekin näkisivät  koiransa ominaisuudet. Daube toteaa, että ZTP:stä arvostelu 1B tai 1A on varsin riittävä, kunhan suurin osa materiaalista sen vain läpäisisi.