|
Teksti: Dobermannpäivät 2005 /
Kirsi Karlamaa
Paavo Rapila on toiminut
hyvin pitkällä ja monipuolisella koiraurallaan mm.
koetuomarina, luonnetestituomarina, koulutusohjaajana, kilpaluavustajana,
koulutusmaalimiehenä sekä koe- että työkoirille, koiran
kouluttajana ja kilpailijana kansallisella ja kansainvälisellä
tasolla. Paavolla on suojelussa kuusi Suomen mestaruutta ja kaksi
Pohjoismaiden mestaruutta..
Koulutuksen vaikutuksesta koiran luonteeseen voidaan sanoa, että varsinaisesti itse koulutus ei vaikuta yksittäisen yksilön eikä rodun luonteeseen vaan koulutus mahdollistaa koiran luonteen työominaisuuksien arvioinnin. Koiran luonne eli sen ominaisuudet taas puolestaan mahdollistavat koulutuksen tiettyihin rodunomaisiin työtehtäviin. Koulutuskeinot on kuitenkin aina valittava koiran mukaan, jotta saavutetaa haluttu lopputulos. Perityt ja hankitut ominaisuudet Koiran käyttäytyminen on 100% perittyä ja 100% opittua. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta käyttäytyminen voi kehittyä vain geneettisesti perittyjen ominaisuuksien pohjalta. Esimerkiksi koira ei ole perinyt siipiä ja siksi se ei koskaan opi lentämään. Kun pentu syntyy, alkaa välittömästi vuorovaikutus ihmisten ja ympäristön kansssa. Pentu osoittaa tällöin tiettyjä sille luontaisia reaktioita ympäristöärsykkeisiin. Se oppii hyvin nopeasti alusta pitäen mitkä reaktiot johtavat positiiviseen seuraukseen ja mitkä eivät johda. Positiiviseen seuraukseen johtavat reaktiot (käyttäytyminen) vahvistuvat ja muut heikentyvät. Koiran luonne on koiran perimä eli ”persoonallisuus”.Koiran luonnetta muokkaavat mm. kokemukset, ärsykkeet, oppiminen, tottuminen ja nämä yhdessä saavat koiran käyttäytymään tietyllä tavalla. Koiran luonteesta käytetään usein eri terminologioita – luonnetta kuvataan usein puhtaasta inhimillisestä näkökulmasta tai käyttötarkoituksen näkökulmasta. Koiralla on lukuisia eri ominaisuuksia eli luonteen piirteitä; näitä ovat mm. taipumukset, vietit, reaktioketjut, hermorakenne, tempperamentti jne. Näitä ominaisuuksia on eri yksilöillä eri määrä.Koiran toiminnan laukaisee jokin tekijä, tekjä voi olla ympäristöärsyke tai sisäinen ärsyke. Kun koira reagoi ärsykkeisiin, tämä ärsyke voi olla synnynnäisesti peritty viettiärsyke tai ehdollistettu muu ärsyke. Se voi reagoida joko luonteesta johtuvalla tavalla tai sen reagointi voi olla puhtaasti opittua. Yleensä uusi ja/tai voimakas ärsyke johtaa luonteenmukaiseen reagointiin. Koiran hankkii ympäristöstään koko ajan kokemuksia elämisen,tottumisen ja koulutuksen kautta eli se oppii. Kokemus voi johtaa onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen toimintaan. Koiran käyttäytyminen näkyy miten se ulkoisesti toimii, millä lailla se aloittaa toimintansa ja minkälaisella intensiteetillä se saavuttaa päämääränsä. Koira sopeutuu ympäristönsä ja oman aineenvaihduntansa muutoksiin. Luonne ja käyttäytyminen on kuitenkin kaksi eri asiaa – koiran luonne muotoutuu koiran käyttäytymisestä. Koulutus eli hankittu ympäristövaikutus Jotta koira voi hyödyntää hankittuja
ympäristövaikutuksia, tarvitaan siihen oikeansuuntaista koulutusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että koira on oppinut kokemusperäisesti
käskyn ja käynnistää oikeanlaisen toiminnan oikealla
viettialueella. Koirilla on eri määrä erilaisia ominaisuuksia
ja tämän vuoksi voidaan nähdä ominaisuuksien suhteen
aste-eroja koirien suoritusten välillä. Koiraa voidaan kouluttaa
positiivisesti ta negatiivisesti (välttäminen, pako/väistäminen)
vahvistamalla. Vahvistavalla koulutuksella tarkoitetaan sitä, että
tiettyä ominaisuutta vahvistetaan oikea-aikaisella palkitsemisella.
Heikkoa ominaisuutta voidaan peittää jollain toisella ominaisuudella.
Heikentävällä koulutuksella puolestaan tarkoitetaan sitä,
ettei liian vahvaa ominaisuutta hyödynnetä tai osata hyödyntää
sekä sitä ettei koira saa päämäärän
mukaista palkitsemista.Voidaanko samalla menetelmällä koulutettuja
koiria verrata toisiinsa? Ei, sillä jokainen yksilö muodustuu
omasta perimästään ja kokemuksistaan. Aina samalla tavalla
koulutettu koira ei välttämättä tuota siis parasta
suoritusta!
Palveluskoiran työominaisuudet Jotta voisimme jalostaa koiran ominaisuuksia meidän on tunnistettava mitä ominaisuuksia haluamme jalostaa ja missä näitä luonneominaisuuksia voidaan mitata. Kaiken perusta on se, että koira on koulutettavissa. Koulutettavuuteen liittyy ohjattavuus, oppimiskyky ja yhteistyöhalu. Kuitenkin kaiken kivijalka on hermorakenne. Hermorakenteeltaan hyvältä koiralta vaaditaan mm. keskittymiskykyä, tasapainoisuutta, se työskentelee pitkäjänteisesti ja pystyy sopeutumaan yllättäviin tilanteisiin ja sillä on hyvä palautuskyky. Keskeisempiin työominaisuuksiin voidaan vielä mainita viettitaipumukset. Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät viettitason pysyvyyttä sekä sosiaalista taistelutahtoa. Missä näitä yllämainittuja sekä
muita luonneominaisuuksia voidaan mitata? Koiran ensimmäisenä
testinä voidaan suorittaa ns. pentutesti. Pentutestissä voidaan
nähdä mm. pennun kontaktihalu, aktiivisuustaso, saalishalu, uteliaisuus
ja keskittymiskyky. Näyttelyissä ja erillisissä luoksepäästävyystestissä
nähdään luoksepäästävyys normaalitilanteessa.
Luonnetesti mittaa mm. toimintakykyä, puolustushalua, terävyyttä,
taisteluhalua, hermorakennetta ja reagointia eri ärsykkeille. Erilaiset
PK-kokeet kuvaavat käytännön työtehtävää,
ja ZTP-testi on kokeen ja testin välimuoto. Itseasiassa meillä
on olemassa suuri joukko mittareita, joiden vaikeutena on niiden soveltaminen
ja niistä systemaattisesti oikean tiedon kerääminen.
Käyttöominaisuuksien jalostamisesta Koiran jalostuksellinen hyödyntäminen
palveluskoirakokeiden valossa ei ole helppoa. Yksittäisen koiran tulos
tai tulokset kertovat, että tämä koira on pystytty kouluttamaan.
Kun tutkitaan kyseisen koiran suvun tulokset ja sen jälkeläisten
tulokset, päästään jo lähemmäs sitä,
että koulutettavuus varmistuu hieman.
Mitä useampaa ominaisuutta yritämme jalostaa
yhtä aikaa, sitä vaikeampaa on jalostaa. Nykyisin koirilla on
riittävä rakenne ja olisikin keskityttävä käyttöominaisuuksien
vaalimiseen. Tärkeää on, että jalostukseen käytettävien
koirien tulee olla rodun keskitasoa parempia käyttöominaisuuksiltaan.
Kun tarkastellaan yksilön tulosta, voidaan pohtia onko se tyypillinen
sukunsa edustaja. Suvusta laskettu indeksi on tärkeämpi kuin
yksilön tulos. Kun valitaan jalostusyhdistelmä käyttöominaisuuksien
pohjalta ja jotka eivät ole sukulaisia, toimitaan pitkällä
tähtäimellä.
|
Mika Myyry
© Kirsi Karlamaa
http://www.schutzhund.fi